Info

Kuinka blogi sai alkunsa?


Blogi syntyi huumeiden käyttäjien läheisten ajatuksesta, että meitäkin täytyy kuulla. Mediasta saamme lukea jatkuvasti lisääntyvästä huumeiden käytöstä erityisesti nuorten piirissä. Haluamme kertoa millaista arkemme on, peloistamme ja taisteluista saada apua nykypäivän hyvinvointiyhteiskunnassa. Haluamme, että koko maailma tietää millaista on elää, kun lähellä on käyttäjä. Haluamme nostattaa keskustelua aiheesta, vaikuttaa päättäjiin ja tuoda parrasvaloihin arkemme. Kaikkia meitä läheisiä yhdistää pelko tulevaisuudesta ja epätoivo tilanteestamme. 

Kukaan meistä ei haluaisi olla tässä, että olemme osa tätä blogia ja jaamme kanssanne kokemuksiamme. Meiltä ei koskaan kysytty, haluatko olla huumeiden käyttäjän läheinen. Olemme tilanteessa tahtomattamme, ilman omaa syytämme ja raskain mielin. Haluamme kuitenkin, että kuuntelette meitä.

Miksi anonyymina?


Blogi sosiaalisen median kanavineen on anonyymi siksi, että haluamme käyttäjiemme lisäksi suojella itseämme. Osa kirjoittavista läheistä on alaikäisen käyttäjän vanhempi. Jotkut käyttäjät ovat sekaantuneet rikollisiin piireihin, joku on jo vankilassa, osalla on jo valoisammat näkymät ja elämä alkaa pikkuhiljaa olla raiteillaan, jotkut ovat kuolleet. Tämä blogi ei ole heidän blogi vaan läheisten ja suojelemalla omaa identiteettiämme suojelemme myös käyttäjiämme. 
Usein saa lukea kommentteja, kuinka nuoren huumeiden käyttö on lähtöisin epäonnistuneesta vanhemmuudesta tai kotioloista vaikka asia ei näin ole. Se, että perheessä on käyttäjä saattaa vaikuttaa monen läheisen sosiaalisiin suhteisiin ja jopa työelämään - se herättää vääjäämättä kysymyksiä ja ihmettelyä. On hyvä olla avoin mutta aina se ei ole hyvä. Olemme avoimia kertomuksissamme kokemuksistammme, mutta teemme sen paljastamatta kasvojamme. Nämä helvetilliset tarinat ovat totta ja niiden takana on oikea ihminen.

Ota yhteyttä


Jos haluat kertoa oman tarinasi huumeiden käyttäjän läheisenä, entisenä tai nykyisenä käyttäjänä, läheisen läheisenä tai jos työssäsi kohtaan käyttäjiä ja haluat kertoa tarinasi, ota yhteyttä sähköpostitse tai Facebook-sivumme kautta viestillä.

Sähköposti:  hiljaisuusblogi@gmail.com





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Poikani, tule takaisin

Monta vuotta sitten ymmärsin, että avioliittoni vetelee viimeisiään. Mietin ankarasti asiaa monelta eri kantilta. Mietin erityisesti lasten ...